Tampere Unitedin pelaaminen Pyynikin urheilukentällä on herättänyt keskustelua puolesta ja vastaan siitä lähtien, kun TamU pelasi siellä ensimmäiset ottelunsa kaudella 2012. Tähän asti seuran johtopäätös on ollut helppo: kokonaisuuden kannalta Pyynikki on ollut ehdottomasti paras vaihtoehto. Reilun vuosikymmenen aikana Pyynikistä onkin muodostunut seuran rakas koti. Nyt seura on kuitenkin tullut tilanteeseen, jossa päätös on aidosti auki kauden 2023 osalta. Tarvittavaan keskusteluun kutsumme mukaan koko seurayhteisön. Nyt käytävä keskustelu koskee miesten edustusjoukkuetta.
Syntyneen tilanteen taustalla on Tampere Unitedin uusi strategia vuosille 2022–2024. Sen mukaisesti nousua Ykköseen tavoitellaan tosissaan kaudella 2024, mutta hyvin sujunut kausi 2022 on siirtänyt ajatuksia jopa siihen, että nousua tavoiteltaisiin jo vuotta aiemmin kaudella 2023. Kaudella 2024 TamU aikoo pelata uudella Tammelan stadionilla heti stadionin valmistuttua, joten Ykköseen nouseminen kytkeytyy myös uuteen stadioniin.
Seurajohdon, valmentajien ja pelaajien välillä käydyissä keskusteluissa on kaikille tullut ilmeiseksi, että seuran asettamat tavoitteet ovat väkisin ristiriidassa Pyynikillä pelaamisen kanssa. Vaikka nousutavoite jätettäisiin alkuperäisen suunnitelman mukaisesti kauteen 2024, jo kaudella 2023 täytyy ottaa askelia siihen suuntaan, että nousua voidaan tavoitella seuraavalla kaudella. Pahimmillaan Pyynikillä pelaaminen voisi kuitenkin tarkoittaa askelia vastakkaiseen suuntaan.
Pelaajien terveys edellä
Konkreettisin ongelma Pyynikillä on se, että alusta on kova, ja se rasittaa pelaajien kehoja. Kuluvalla kaudella on huomattu, että kun harjoitusmäärät ovat Kakkosessa kasvaneet Kolmosen kausiin verrattuna, rasitusvammojen määrä on lisääntynyt merkittävästi. Pelaajat ovat joutuneet jättämään pelejä väliin tästä syystä, ja välillä on jouduttu pelaamaan niin sanotusti kivun läpi. Tämä vaikuttaa suoraan joukkueen iskukykyyn.
”Pyynikin kovempi alusta näkyy aika armotta siinä, että rasituvammoja väistämättä tulee. Pahimmassa tapauksessa se vie pelaajan huilille pidemmäksi aikaa, mutta onneksi pystymme tunnistamaan niitä jo varhaisessa vaiheessa, jolloin kuormituksen hallinnalla ja oheisharjoittelulla vältetään pahemmat tilanteet. Oheisharjoitteluun käytetty aika on kuitenkin pois lajiharjoittelusta, mikä näkyy helposti peliesityksissä”, toteaa joukkueen fysiikkavalmentaja Jussi Korhonen.
”Kauppiin siirtyminen ei toki tarkoittaisi, ettei rasitusvammoja tulisi lainkaan, mutta kyllä sillä on vaikutusta. Kaupilla ja Pyynikillä on selvät erot siinä, miten ne soveltuvat lajin pelaamiseen ja harjoitteluuun pitkällä aikavälillä. Sen puolesta on pakko kääntyä Kaupin kannalle, sillä se tuo enemmän terveitä päiviä pelaajille.”
Tästä huolimatta Korhonen näkee kenttävalinnan kaksipiippuisena juttuna.
”Molemmilla pelipaikoilla on hyvät puolensa, mutta jos katson ihan itsekkäästi omasta näkökulmastani, niin käännyn yhdeksän kertaa kymmenestä Kaupin puoleen. Jos miettii sitä, että Pyynikillä pitää käyttää enemmän aikaa palautumiseen pelikuntoon, niin mieluummin sen ajan käyttää kehittävään lajiharjoitteluun. Jos meillä on avainpelaajia 80 prosentin kunnossa rasitusvamman takia tai tärkeimpiä pelaajia poissa siksi, että harjoitusolosuhteet eivät ole parhaat mahdolliset, niin kyllä se heti näkyy siten, että menestystä ei välttämättä voi joukkueena niin paljon tulla”, Korhonen paaluttaa.
Myös joukkueen lääkäri Nikke Partio vahvistaa rasitusvammojen vaikuttaneen joukkueen suorituskykyyn.
”Pelaajilla on ollut rasitusperäisiä vammoja tällä kaudella, ja iso osa pelaajista ei pysty pelaamaan täyttä kautta, vaan joutuu aina välillä huilaamaan.”
”Kovat tekonurmikentät lisäävät nilkka- ja jalkaterävammoja, jotka voivat pahimmillaan vaikuttaa jopa loppueläämään”, toteaa juuri tähän alueeseen ortopedinä erikoistunut Partio.
”Myös polvet ovat kovilla, samoin sääret ja lonkat, ja selkä erityisesti. Kyllä se vaikuttaa koko linjaan. Kova alusta tuo iskutusta, joka vaikuttaa koko kroppaan. Nopeat kaksinkamppailut ja suunnanmuutokset alistavat Pyynkin kaltaisella periksiantamattomalla alustalla enemmän vammoille, kun verrataan hyvään pehmeämpään tekonurmeen, joka antaa enemmän periksi”, Partio summaa.
Osa pelaajista voi olla vaikean valinnan edessä
Pahimmillaan Pyynikillä pysyminen voisi johtaa siihen, että jotkin pelaajat tulisivat siihen johtopäätökseen, että ei ole järkevää uhrata terveyttä Kakkosen peleihin Pyynikillä, eivätkä jatkaisi TamUssa enää kaudella 2023. Osaan pelaajista alustan kovuus tietysti vaikuttaa enemmän kuin toisiin. Tähän riskiin on suhtauduttava vakavasti, koska sillä voi olla suuri vaikutus joukkueen urheilulliseen menetykseen.
”Kyllä minä sanoisin, että se on ihan todellinen huoli, jos jatkamme Pyynikillä. Voi olla, että joku ihan tosissaan miettisi pystyykö enää jatkamaan, kun teveys edellä kuitenkin mennään. Pelkään että muutaman pelaajan kohdalla kenttävalinta voi olla tässä suhteessa ratkaiseva tekijä, kun ei välttämättä terveys enää kestä”, toteaa joukkueen kapteeni Severi Kankkunen.
”Monella pelaajalla on nyt rasitusvammoja, mutta itse olen niiltä säästynyt. Aika moni pelaaja on valitellut penikoita ja polvia, ja se näkyy konkreettisesti niin, että pelaajia joutuu olemaan sivussa treeneistä. Se näkyy sitten myös peleissä.”
Yksi rasitusvammojen takia pelejä väliin jättäneistä pelaajista on joukkueen kapteenistoon kuuluva Arttu Haapala, joka puhui itselleen tahallisen keltaisen kortin taannisen SalPa-ottelun lopussa, koska tiesi ettei pystyisi kuitenkaan pelaamaan seuraavassa ottelussa MuSaa vastaan.
”Aikaisemmin minulla ei ole aikuisiällä ollut rasitusvammoja. Jo ensimmäisenä TamU-vuonna selkä kramppaili koko ajan, ja viime kesänä oli penikat vaivasivat siten, että jouduin jättämään välillä treenejä välistä ja huoltamaan jokaisen matsiin tosi huolellisesti jotta olin pelikunnossa. Viime kauden lopulla ongelmia oli oikean polven kanssa, ja sitten kun sain jumpattua sen kuntoon talven aikana, niin nyt sitten alkukesän aikana vasen polvi on äitynyt pahemmaksi”, kertaa Haapala sairauskertomustaan.
”Juuri nyt on sillä tavalla haastava tilanne, että lepo varmasti auttaisi, mutta keskellä kesää ei haluaisi enää levätä”, Haapala summaa.
Pelejä Haapalalla ei ole MuSa-ottelun lisäksi jäänyt kuitenkaan varsinaisesti väliin. Honka-ottelussa hänen tosin oli tarkoitus pelata toisella jaksolla, mutta tämä suunnitelma päätettiin perua yhdessä valmennusjohdon kanssa, jotta Haapala pystyisi pelaamaan heti maanantaina edessä olleessa Klubi 04 -ottelussa.
”Tällaisia joutuu pohtimaan etenkin otteluruuhkissa. Ja toisaalta kun pelaan täyden pelin, niin seuraavaan kahteen treeniin en pysty täyspainoisesti treenaamaan. Vastaavia rasitusvammoja on useammalla pelaajalla. Kun joutuu varomaan, niin kyllä se vaikuttaa treenin tasoon ja sitä kautta myös pelin tasoon”, Haapala kuvailee.
Joukkueen kolmas kapteenistoon kuuluva pelaaja Anton Bright on samoilla linjoilla Kankkusen ja Haapalan kanssa.
”Olen ollut juttusilla aika monen pelaajan kanssa kenttäasiasta, ja päällimmäisenä sieltä tulee ilmi, että pelilliseltä kannalta suorituskyky laskee sitä enemmän mitä pidempään Pyynikillä pelaamnme. Loukkaantumisriski kasvaa, ja penikkavamma on minulla itsellänikin ja polvet ei välttämättä kestä. Harjoitusmäärä on kasvanut viime vuodesta neljään kertaan viikosta ja siihen vielä peli päälle, niin siinä paikat ylirasittuu.”
”On huolestuttavaa, että kahdeksan pelaajaa on ollut loukkaantuneena. Kaupin tekonurmi olisi loukkaantumisten kannalta parempi vaihtoehto”, Bright summaa.
”Toki alusta jolla pelataan ja harjoitellaan vaikuttaa myös sopimusneuvotteluihin. Jos alusta muuttuisi Pyynikillä paremmaksi, niin siellä voisi miueluusti pelata, sillä kentän koko ei niinkään harmita. Toki Kaupin isompi kenttä on myös parempi. Kun on enemmän tilaa, joukkue pystyy tekemään taktisesti parempia suorituksia. Pyynikillä peli on ollut melkoista kaksinkamppailua”, Bright näkee.
”Uskon että moni pistää vaakalaudalle myös sen, kummalla alustalla pelataan, koska terveys menee kuitenkin kaiken edelle.”
Tampere Unitedissa pelaajasopimukset neuvottelee Eemeli Peltonen, joka näkee Pyynikin haasteellisena etenkin kun tavoitteet kasvavat ensi kaudella ja joukkuetta pyritään edelleen vahvistamaan profiilipelaajilla.
”Korkeatasoisten pelaajien houkuttelu joukkueeseen on merkittävästi haastavampaa, jos harjoitus- ja pelikenttänä toimii alusta, jolla ei ole mielekästä tai terveysellisesti turvallista pelata. Useiden pelaajien osalta varmasti vaikuttaa merkittävästi joukkuevalinnassa harjoitusolosuhteet ja voi jopa olla, että pelaajia jää meille tulematta pelkästään alustan takia”, Peltonen näkee.
”Täysin varmaksi tätä ei tietenkään osaa sanoa ennen kuin sopimusneuvotteluja on käyty, mutta haasteita sopimusneuvotteluihin Pyynikki kotikenttänä on tuonut jo aiempinakin vuosina.”
Kauppi toisi selkeitä pelillisiä hyötyjä
Kauppiin siirtyminen toisi myös selkeitä pelillisiä hyötyjä. Konkreettisimpia seikkoja ovat se, että joukkue pääsisi harjoittelemaan ympäri vuoden samalla kentällä, jossa myös kotiottelut pelataan. Lisäksi Kaupissa on täysimittainen kenttä, jolloin vierasotteluiden olosuhteet eivät poikkeaisi radikaalisti kotiotteluiden olosuhteista, mikä tukisi hyvien tulosten saamista vieraissa.
Talviharjoittelun kannalta Kaupin lämmitetty kenttä on sikälikin suuri etu, että Pyynikillä on aina riski, että sinne ei pääse huhtikuussakaan harjoittelemaan. Näin kävi viime keväänä, kun takatalvi sulki lämmittämättömät tekonurmet.
Tuoreen jatkosopimuksen tehnyt päävalmentaja Jukka Listenmaa näkee Kauppiin siirtymisessä selkeät pelilliset hyödyt.
”Kauppia puoltaa kentän koko, ja erityisesti sen takia, että kun menemme pelaamaan vieraskentällä, juoksumatkat ovat vähän pidempiä kuin Pyynikillä. Ei puhuta kuin kymmenestä metristä, mutta kun niitä on monta pelin aikana, se vaan vaikuttaa yllättävän paljon. Se on varmasti yksi syy, miksi vieraspeleissä on väsähdetty viimeisen 20 minuutin aikana, ja joissakin peleissä yllättävän pahastikin”, Listenmaa toteaa.
”Kaupin puolella on myös se, että siellä pääsisi harjoittelemaan ainakin maaliskuusta asti ja hyvällä säkällä jo aiemminkin, vaikkei tammi-helmikuussa uskalla laskea vain lämmitetyn tekonurmen varaan. Mutta maaliskuusta asti päästäisiin harjoittelemaan sillä kentällä, jolla myös pelataan.”
Pyynikin pienen kentän ja pomppuisen alusta tuomasta kotiedusta puhuttiin paljon alkukaudesta, kun TamUn tappioton putki venyi Pyynikillä yli kahteen vuoteen. Tämän etu oli alkukaudesta kiistaton, mutta päävalmentaja Listenmaa arvioi, että kauden edetessä se on vähintäänkin pienentynyt.
”Ei sitä oikein enää ole. Muut joukkueet tuntuu jo tietävän, miten me Pyynikillä pelataan. He ovat nähneet meidän pelejä ja osaavat sopeutta oman pelinsä siihen. Osittain voi olla sitäkin, että meitä ei otettu niin tosissaan alkukaudesta, ja vastustajat tulivat Pyynikille pikkuisen ylimielisenä. Esimerkiksi SalPa ei välttämättä ihan uskonut, kuinka hyvä joukkue me olemme.”
”Pyynikkiä puoltaa kuitenkin se, että siitä on saatu koti joukkueelle ja tällä kaudella koko seuralle, ja sen haluaisi säilyttää. Pyynikki on idyllinen ja kiva paikka pelata, ja sekin puoltaa sitä, että sieltä ei haluaisi poistua”, Listenmaa tunnelmoi.
”Mutta kun mennään urheilulliseen puoleen, niin kyllä Kaupin matto on paljon parempi, ja se palvelee paremmin tekonurmilla pelaamista myös vieraskentillä. Kyllä se vaan sen puolesta olisi järkeävä vaihtoehto.”
”Toisaalta hemmetin tyhmää se on lähteä Pyynikiltä vain vuodeksi, mutta kun pelaajilla on alkanut olla vaivoja niin paljon, se on alkanut kääntää minunkin päätäni Kaupin puolelle. Muutoin olisi ollut Pyynikin kannalla ihan täysin”, päättää Listenmaa.
Myös keskikentällä peliä pyörittävä Arttu Haapala näkee pelillisiä hyötyjä Kauppiin siirtymisessä.
”On se ihan eri asia jos me saadaan paljon neliömetrejä lisää tilaa kentälle. Jos miettii miten taitava, nopea ja fyysinen joukkue meillä on, niin kun sitä pääsee mitottamaan päivittäin, viikottain ja kuukausittain täysmittaisella laadukkaalla kentällä, on pelikin kaiken järjen mukaan aika paljon parempaa ja laadukkaampaa.”
”Pyynikillä on usein vähän herrankin hallussa, miten yksittäinen peli päättyy. Isommalla kentällä sattumalla voisi olla pienempi rooli”, Haapala summaa.
Myös siitä koituu Haapalan mielestä haasteita, kun kotona harjoitellaan ja pelataan pienellä kentällä ja vieraissa joudutaan sopeutumaan aivan toisenlaisiin olosuhteisiin.
”Ei sitä varmasti pelin aikana ajattele, mutta kyllä se vaan vaikuttaa. Ehkä eniten ja konkreettisimmin sen on huomannut koko kauden aikana silloin kun keväällä pelattiin KaaPoa vastaan harjoitusottelu, kun olimme jo treenanneet pidemmän aikaa Pyynikillä. Me olimme ensimmäisen vartin ajan ihan miten sattuu siellä kentällä, eikä meidän pelissä ollut mitään järkeä.
”Toki pelikaudella ison kentän pelejä tulee tasaisemmin, joten se ei ehkä enää niin pahasti haittaa, mutta on se selvä että kasvaneet etäisyydet vaikuttaa meidän peliin.”
Varainhankintaan voi tulla haasteita Kaupissa
Pyynikin urheilukentän suurin vahvuus on tunnetusti se, että siellä voidaan järjestää aivan erityisen upeita ottelutapahtumia hienossa miljöössä, jonne katsojien on mukava tulla. Tällä on ainakin kannattajien mielissä jopa urheilullinen merkitys, kun yleisöä on paljon ja se kannustaa raivokkaasti omiaan.
Ennen kaikkea onnistuneet ottelutapahtumat ovat erittäin tärkeitä seuran varainhankinnan kannalta. Lähes täsmälleen puolet miesten edustusjoukkueen budjetin tuloista saadaan suoraan ottelutapahtumiin liittyvistä tuloista, eli pääsylipputuloista ja myyntipisteiden tuloista, sisältäen VIP-aluen tuotot. Toinen puoli tuloista saadaan käytännössä yhteistyökumppanien kanssa tehtävistä sopimuksista, eli mm. pelipaita- ja laitamainosten tuotoista. Riski ottelutapahtumien tuottojen radikaalista putoamisesta on otettava vakavasti.
Tampere Unitedin promoottori Henri Ekman onkin huolissaan ottelutapahtumien laadusta ja tuotoista Kaupissa.
”Täysin ottelutapahtumien näkökulmasta Kauppi asettaa paljon haasteita. Pyynikki on keskustassa, ja ympäristöstä ollaan saatu paljon yhteistyökumppaneita, joille seura merkitsee paljon ja jotka ovat seuralle tärkeitä. Kauppi on keskustan ulkopuolella, vaikka toki toisille Kauppi ja sen parkkipaikat sekä sijainti on parempi”, Ekman pohtii.
”Pyynikillä meillä on ainutlaatuinen ottelutapahtuma, jota ollaan vuosittain saatu kehitettyä ja katsojamäärät ja tulot ovat olleet jatkuvassa kasvussa. Tänä vuonna ollaan rikottu ennätyksiä niin yleisömäärissä, kioskituloissa, anniskelutuloissa kuin lipunmyyntituloissakin.”
”Eniten mahdollisessa Kauppiin siirtymisessä pelottaakin se, saadaanko sinne sama tunnelma ja palvelut kuin Pyynikillä. Suoraan sanottuna onhan Kauppi 3 aneeminen paikka, eikä lähistöllä ole mitään ravintoloita tai baareja Kauppi Sport Centerin lisäksi”, Ekman harmittelee.
”Jos siirrymme Kauppiin, suunniteltuja investointeja ottelutapahtumaan ei välttämättä uskalleta budjetoida. Ottelutapahtumat ovat kasvaneet niin suuriksi, että tarvittavan palvelutason ylläpitäminen vaatii enenmmän palkattua henkilöstä ja enemmän kalustoa.”
Viime syksynä Tampere United teki myös katsojille suunnatun ottelutapahtumakyselyn, jossa Pyynikki nousi selväksi yleisön suosikiksi, sillä Pyynikki sai 98 ääntä ja Kauppi vain 15 ääntä.
”Toki tuolloin ei ollut kyselyssä saatavilla näin laajoja taustatietoja, joten Kauppi saisi nyt varmasti enemmän ääniä, mutta kysely antaa kuitenkin suuntaa. Kyselystä kävi myös ilmi, että tunnelma ja palvelut ovat tärkeämpiä kuin esimerkiksi autolla saapumisen helppous”, lisää Ekman kyselyn tuloksista.
”Jos siirrymme Kauppiin, niin tottakai asennoidumme eri tavalla ja otetaan kaikki Kaupista irti, mutta vain ottelutapapahtuman näkökulmasta Pyynikki on ehdottomasti parempi paikka”, Ekman toteaa lopuksi.
Myös yhteistyökumppanien puolella on riskejä. Osa yhteistyökumppaneista on mukana ainakin osittain siksi, että Tampere Unitedin kannattajat käyttävät heidän palveluitaan ottelupäivinä. Lisäksi ottelutapahtuman laatu on tärkeä osa sitä, miltä yhteistyökumppanit näyttävät TamUn mukana. Tampere Unitedin yhteistyökumppanuuksista vastaava Harri Karvinen lähestyy asiaa sekä tunteella että pragmaattisesti.
”Jokaisella hyvällä jalkapallojoukkueella ja sen kannattajilla on oma kotistadion. Se on linnake, joka on osa seuran identiteettiä. Se on linnake, jota kannattajat puolustavat ja jossa joukkue taistelee. TamUn 25 vuoden historiikissä se linnake on ehdottomasti Pyynikki, vaikka kaikki alkoikin Tammelan vanhalla stadionilla.”
”Seurana me kuljemme kuitenkin kohti jotain suurempaa: Veikkausliigaa, Kansallista liigaa ja takaisin Euroopan kentille. Tämä eteenpäin meneminen ja paremman tason tavoitteleminen on myös TamUn yhteistyökumppanien tavoite. He tekevät yhteistyötä kanssamme, koska me pidämme sen mitä lupaamme ja olemme luotettavia. Kumppanimme tavoittelevat sitä positiivista eteenpäin menoa, jonka seura on strategiassaan asettanut tavoitteekseen”, Karvinen paaluttaa.
”Pelaamalla kauden 2023 yksitoista kotipeliä evakossa Kaupin kentällä, pääsemme tavoitteisiimme ja sitten huhtikuussa 2024 aloittamaan menestyksen vuodet Tammelan uudella stadionilla”, Karvinen päättää.
Pyynikki on rakas paikka seuran kannttajille
Pyynikiltä Kauppiin muuttamisen herättämästä tuskasta suuri osa liittyy nimenomaan siihen, että Pyynikistä on tullut seuran koti ja henksesti tärkeä paikka seuraihmisille ja seuran kannattajille. Tätä painottaa myös TamUn hallituksessa kannattajayhteyksistä vastaava Olli Savisaari.
”Pyynikki on rakas koti koko seurayhteisölle. Koko TamUn uusi tuleminen kilpasarjoissa on saanut alkunsa Pyynikiltä, ja Pyynikillä olemme saaneet kokea monia unohtumattomia otteluita ja nousujuhlia. Kauden aikana käydyissä stadionpalavereissa on kuitenkin käynyt selväksi, että urheilullisesti Pyynikillä pelaaminen ei välttämättä ole se kestävin vaihtoehto seuralle, joka pyrkii takaisin huipulle”, Savisaari, pohtii.
”Kaupissa pelaaminen aiheuttaisi omat haasteensa ottelutapahtumien suhteen, eikä Kauppi rehellisesti sanoen yksinkertaisesti ole yhtä tunnelmallinen ja uniikki paikka kuin Pyynikki. Kuitenkin, mikäli Kaupin kenttään päädyttäisiin, niin kannattajanahan motto on aina ’Kotona ja vieraissa’ ja koti se on varakotikin.”
”Rehellisesti sanoen en enää osaa itse sanoa kumman kannalla olisin. Tunnesyyt vetävät Pyynikille ja urheilulliset syyt Kauppiin. On vaikea puntaroida kummalla on tässä kohtaa enemmän painoarvoa”, Savisaari summaa.
”Jos maailma olisi täydellinen, niin Tammelan uusi stadion olisi valmiina jo, kun ensi kausi vihelletään käyntiin, eikä koko asiaa tarvitsisi miettiä. Niillä kuitenkin mennään mitä on, ja oli kotikenttänä kumpi tahansa, niin toivon, että ensi kaudella seurayhteisö täyttää katsomot sankemmin joukoin kuin kertaakaan koko uuden tulemisen aikana ja on mukana kannattamassa TamUa kohti Ykköstä.”
”Pidetään huoli siitä, että seuran nousu kohti uusia sarjatasoja ei jää kiinni tunnelmasta missä ikinä pelataankaan – tunnelmaahan TamU-kannattajat osaavat luoda vaikka Kaukajärven lähiökentällä.”
Myös seurajohdolla vastakkain järki ja tunteet
Myös Tampere Unitedin puheenjohtaja Antti Niemistö suhtautuu Pyynikin urheilukenttään vahvasti tunteella, mutta samaan aikaan hänenkin on pakko tunnustaa tosiasiat.
”Sydän itkee verta, kun mietin että siirtyisimme pois Pyynikiltä, sillä siitä on tullut rakas paikka, ja jalkapalloseuralla kuuluu olla selkeä oma koti. Toisaalta meillä on erittäin vahvat perustelut siirtyä Kauppiin, ja pelaajien terveys on näistä minulle tärkein. Meillä on seurana velvollisuus pitää huolta omistamme”, Niemistö toteaa vakavana.
”Samalla kun katson miltä muiden seurojen ottelutapahtumat näyttävät Kaupissa, niin pahaa tekee. Toisaalta me voimme tehdä sielläkin asiat muita paremmin, vaikka eihän se miljöönä varmaan ole oikein kenenkään mieleen”, Niemistö pohtii.
”Kenttäasian tultua aiemmin tänä vuonna esiin seuran hallituksen piirissä ja joukkueen kanssa ennen kilpakauden alkua pidetyssä työpajassa, oma ajatukseni oli, että meidän ei kannata lähteä Pyynikiltä Kauppiin vain yhdeksi kaudeksi, kun joka tapauksessa pelaamme uudella Tammelan stadionilla kaudella 2024. Ajattelin että kyllä me voimme tilanteessa kuin tilanteessa pelata vielä yhden kauden Pyynikillä. Nyt en ole tästä enää ollenkaan varma.”
”Asian voi kääntää myös toisin päin: voimme aivan hyvin mennä Kauppiin, koska kyse on kuitenkin vain yhdestä kaudesta. Kyllä me sen kestämme, etenkin kun Kaupissa on omat hyvätkin puolensa. Ja jos miettii asiaa niin, että meillä ei jatkossakaan olisi muuta vaihtoehtoa kuin Pyynikki ja Kauppi, meidän olisi pakko muuttaa Kauppiin, sillä Pyynikillä emme voi Ykköstä pelata. Ja kyllä siellä jo nousu Ykköseen on selvästi hankalampaa kuin Kaupissa.”
”Ihanteellisesti pelaisimme paikassa, jossa itse jalkapallokenttä olisi sellainen kuin Kaupissa ja kaikki muu kuin Pyynikillä. Tästä ovat olleet tietenkin samaa mieltä kaikki, joiden kanssa olen asiasta keskustellut”, Niemistö päättää.
Tule mukaan keskusteluun
Tilanne on sanalla sanoen haastava ja suorastaan epämiellyttävä. Joudumme seurana tekemään päätöksen siitä, mitä me tulevaisuudelta haluamme. Se päätös ei tule olemaan helppo. Joudumme myös punnitsemaan, kumpi kahdesta tunnistetusta riskistä on suurempi: se riski että Pyynikillä urheilullinen menestys ei vastaa tavoitteita vai se riski että Kaupissa seuran taloudellinen menestys ei vastaa kulupuolen vaatimuksia. Lisäksi tärkeänä tekijänä täytyy ottaa huomioon pelaajien terveys.
Tampere United kutsuu koko seurayhteisön mukaan kekusteluun. Keskustelua voi käydä muun muassa kaikissa TamUn somekanavissa esimerkiksi niiden postausten alla, joissa tämä artikkeli on nostettu esiin. Keskustelua voi käydä myös kaikkialla siellä, missä seuran hallituksen jäsenet ovat paikalla, kuten esimerkiksi ennen TamUn otteluita Tuopissa tai niiden jälkeen Maja/Talossa. Myös Tampere Unitedin kausiketjua FutisForum2:lla voi käyttää erityisesti jos haluaa kommentoida asiaa nimettömänä.
Voit myös kirjoittaa tekstin julkaistavaksi seuran nettisivuilla vieraskynä-palstalla. Kaikki mielipiteet ovat sekä sallittuja että tervetulleita! Sana on täysin vapaa, ja ainoa vaatimus on asiallinen ja muita mielipiteitä kunnioittava esitystapa. Ota yhteyttä osoitteeseen vieraskyna (at) tampereunited.fi jos haluat kirjoittaa tekstin.
Osallistu keskusteluun!
