Vieraskynä: puheen­johtaja Antti Niemistö kertaa TamUn kenttä­valintojen historiaa

07/09/2022 Seura
Uutinen

Kirjoitin keskiviikkoaamuna Facebookissa kommenttikenttään Tampere Unitedin kotikentän valintaan liittyvästä historiasta kaudesta 2012 alkaen. Siinä oli paljon tietoa, joka ei varmaan monelle ole tuttua, joten päätin muokata siitä tekstin laajemmalle jakelulle. Useinhan väitetään, että TamUn olisi ollut helppo koska tahansa päättää pelata paremmalla kentällä kuin Pyynikillä. Ihan näin asia ei nähdäkseni kuitenkaan ole.

Vieraskynä

  • Palstalla julkaistaan seuraihmisten ja seuran kannattajien tekstejä.
  • Ota yhteyttä vieraskyna (ät) tampereunited.fi jos haluat julkaista oman tekstisi palstalla.

”Kaudella 2013 Vitosessa kenttävalinta oli itsestään selvä, sillä jo silloin peleissä kävi yleisöä 100–200 henkeä.”

-

”On selvää, että TamU ei olisi siellä missä se nyt on, jos yleisölle olisi pyllistetty ja pelattu Kaukajärven tai Kaupin kaltaisissa olosuhteissa. Ilman yleisöä meillä ei olisi ollut mitään edellytyksiä tehdä niitä asioita jotka olemme tehneet.”

-

”Ratinassa pelattiin mieluummin kuin Pyynikillä, koska kenttä palveli joukkuetta paremmin. Yleisömäärät olivat huonoja Ratinassa pelatuissa peleissä, ja TamU otti siis taloudellisesti takkiin, jotta joukkueella on hyvä paikka pelata.”

-

”Kauteen 2020 tullessa jouduttiin lähteä rakentamaan uutta nousua Kolmosesta. Kaikkien huulilla oli kysymys, tuleeko yleisö edelleen TamUn pelihin. Kysymys oli edustusjoukkueen koko olemassaolon kannalta suuri.”

-

Kutosessa pelatusta kaudesta 2012 saakka TamU olisi halunnut pelata Pyynikin urheilukentällä. Sinne saatiin kuitenkin tuolla kaudella vain kaksi cup-ottelua ja kaksi nousukarsintaottelua. Muutoin kausi pelattiin pääasiassa Kaukajärvelllä. Siellä oli useimmissa peleissä kaksi pientä siirtokatsomoa, josta toisen valtasi Sinikaarti ja toinen jäi muulle yleisölle. Jo silloin moni joutui katsomaan pelin kentän tasossa seisten.

Osassa peleistä katsomoita ei ollut lainkaan, ja sama vaivasi Kaukajärvellä pelatuissa otteluissa vielä seuraavilla kausillakin. Yhdenkin kerran kysyin kaupungilta tilannetta, ja katsomot oli viety beach volley -turnaukseen. Toki kaupungille pitää antaa kiitosta, että jo Kutosessa pelatessamme he toivat Kaukajärvelle katsomot pyynnöstä takaisin, jos niille ei ollut muuta käyttöä.

Kaukajärvellä osa katsojista joutui katsomaan ottelun kentän tasolta. Kuva on kaudella 2012 Pelikasseja vastaan pelatusta ottelusta.
Katsomo täyttyi Pyynikillä TamU-K:n taistellessa noususta Vitoseen lokakuussa 2012.

Kaudella 2013 pelattiin Vitosessa, ja siitä alkaen valtaosa peleistä saatiin Pyynikille. Kenttävalinta oli itsestään selvä, sillä jo silloin peleissä kävi yleisöä 100–200 henkeä. Kaupungissa ei silloin ollut toista kenttä, jolle TamU olisi päässyt ja jossa oli katsomo tuon kokoiselle yleisömäärälle. Luonnonnurmikentille Lamminpäähän ja Hervantaan TamUlla ei tietenkään ollut mitään asiaa, vaan niille pääsee alimmillaan Kolmosen joukkueet. Tammelaan ja Ratinaan pääsystä oltiin vielä kauempana.

Vuosina 2014–16 TamUn yleisömäärät jatkoivat kasvuaan. Kaudella 2015 Nelosessa yleisökeskiarvo oli jo 253 katsojaa ja kaudella 2016 Kolmosessa pelattiin seitsemän ottelua, joissa yleisömäärä oli yli 300 katsojaa. Nousupelissä Ilves-Kissoja vastaan yleisömäärä oli peräti 932 katsojaa. Kaupungissa ei tuolloin ollut mitään toista paikkaa, mihin nämä tyypillisiksi tulleet 300–400 hengen yleisömäärät olisivat mahtuneet. Sama päti jo 100–200 hengen yleisömäärillä. On selvää, että TamU ei olisi siellä missä se nyt on, jos yleisölle olisi pyllistetty ja pelattu Kaukajärven tai Kaupin kaltaisissa olosuhteissa. Ilman yleisöä meillä ei olisi ollut mitään edellytyksiä tehdä niitä asioita jotka olemme tehneet.

Pyynikillä oli ahdasta, kun TamU-K kohtasi PP-70:n Nelosen syyskierroksella 2015.

Kolmosen kaudella 2016 olisi toki päästy kesäkuukausiksi Lamminpäähän. Siellä kuitenkin kapasiteetti olisi jäänyt yleisömääriin nähden liian pieneksi. Lisäksi kun siellä on luonnonnurmi ja Tampereella ei ollut Kakkosta alemmissa sarjoissa mahdollisuutta harjoitella luonnonnurmella, Lamminpää oli täysin poissuljettu kenttävaihtoehto. Nykyisinhän muuten edes Kakkosessa pelaava joukkue ei pääse harjoittelemaan luonnonnurmille muutoin kuin aivan poikkeustilanteissa, sillä Kaupin nurmikenttien määrää on pienennety.

Kakkosessa haluttiin Tammelaan

Kaudeksi 2017 TamU nousi Kakkoseen, ja kausilla 2017–2018 TamU pelasi valtaosan peleistään Tammelassa ja joitakin myös Ratinassa. Silloin Kaupissa oli vielä enemmän harjoituskenttiä luonnonnurmilla, ja TamU pääsi harjoittelemaan niille riittävästi, joten pelien pelaaminen luonnonnurmilla oli mahdollista. Tietenkin kaikki muutenkin halusivat pelata Tammelassa niin monta peliä kuin vain mahdollista.

Kausien 2017–2018 kenttäratkaisut ja etenkin Ratinassa pelaaminen osoittavat sen, että emme me ole olleet täysin lukittautuneet Pyynikkillä pelaamiseen. Jopa Ratinassa pelattiin mieluummin kuin Pyynikillä, koska kenttä oli niin paljon parempi ja palveli joukkuetta paremmin. Ottelutapahtuman kannalta Ratina oli aika kolho silloin, kun siellä oli vain 300 katsojaa. Kaikkiaankin yleisömäärät olivat huonoja Ratinassa pelatuissa peleissä, ja TamU otti siis taloudellisesti takkiin, jotta joukkueella on hyvä paikka pelata.

Ratinassa tunnelma katsomossa ei muodostunut erityisen tiiviiksi. Kuva kauden 2017 ottelusta FC Viikinkejä vastaan. Sinikaarti rajautuu vasemmalla niukasti kuvan ulkopuolelle.

Kauden 2017 alla ratkaisu siitä, että pelejä pelataan mieluummin Ratinassa kuin Pyynikillä syntyi samaan tapaan kuin nyt tehty ratkaisu Kauppiin siirtymisestä. Hallituksessa oli aluksi yksimielinen ajatus, että kyllä meidän täytyy Pyynikillä pelata hyvän ottelutapahtuman ja riittävien rahavirtojen turvaamiseksi. Asiasta pidettiin kuitenkin työpaja hallituksen ja silloisten valmentajien ja joukkueen­johtajan kanssa, ja analyysin pohjalta ratkaisu Ratinaan menosta oli selvä.

Kaudella 2018 ei tosin Ratinaan päästy, vaan jokainen Ratinen peli tuli turhauttavasti yksi kerrallaan siirretyksi Pyynikille, kun kaupunki ilmoitti viikosta toiseen, että nurmi on niin huonossa kunnossa, että sitä pitää varjella liigapelejä varten. Emme siis pelanneet lopulta yhtään ottelua Ratinassa tuolla kaudella.

Vanhassa Tammelassa kaikkien oli hyvä olla. Kuva ottelusta FC Jazzia vastaan kesällä 2017.

Kaudelle 2019 TPV nousi Ykköseen, ja tämä vaikutti Tammelaan pääsyyn. Kausilla 2017–2018 TamU ja TPV olivat nimittäin molemmat pelanneet noin puolet peleistään Tammelassa, mutta TPV meni nousun myötä TamUn edelle, ja sai pelata kaikki pelinsä Tammelassa – kuten mielestäni oikein olikin. TamU olisi voinut saada Tammelaan ehkä yhden tai kaksi peliä.

Ratinaankaan ei TamUlla ollut mahdollisuutta saada monta peliä, ja lisäksi edellisen kauden kokemus ottelusiirroista painoi sen puolesta, että Ratinaan ei haluttu mennä. Niinpä tehtiin päätös pelata kaikki pelit Pyynikillä, jotta on selkeä yksi kenttä ja alusta, jolla pelataan kaikki pelit. Ei haluttu vaihdella nurmen ja tekonurmen välillä.

Uutta nousua oli pakko hakea Pyynikillä

Kauteen 2020 tullessa jouduttiin lähteä rakentamaan uutta nousua Kolmosesta. Silloin Kauppi 3 olisi toki ollut olemassa, ja sinne tuli viime hetkellä juuri ennen kauden alkua vanhat katsomot Tammelasta. Kaikkien huulilla oli talvella kysymys, tuleeko yleisö edelleen TamUn pelihin vaikka pudottiin Kolmoseen.

Kysymys oli edustusjoukkueen koko olemassaolon kannalta suuri. Jos yleisö ei olisi tullut entiseen malliin, taloudelliset tappiot olisivat voineet olla niin suuret, että ne olisivat uhanneet edustujoukkueen jatkoa kauden 2020 jälkeen. Oli selvää, että tässä tilanteessa ei ollut mahdollista ajatellakaan kentän vaihtoa. Itse toki olin luottavainen siihen että yleisö tulee peleihin kuten ennenkin, mutta aivan varma tästä ei voinut olla.

Kansa täytti jälleen Pyynikin kauden 2020 ensimmäisessä ottelussa, jossa kohdattiin Ilves-Kissat.

Kauden 2021 alla kenttävalinnasta ei muistaakseni juurikaan keskusteltu, mutta kauden 2022 lähestyessä joukkueen suunnasta alkoi kuulua toiveita, että voitaisiin vaihtaa Kauppiin. Tässä vaiheessa todettiin, että suunnitelmat kauden osalta ovat jo niin pitkällä, että kaudesta 2022 ei voida keskustellakaan, mutta kauden 2023 osalta sovittiin pidettäväksi työpaja.

Ajattelin ilman muuta työpajassa päädyttävän siihen, että pelataan Pyynikillä. Näin kuvittelin myös kauden 2017 alla ollessamme vastaavan päätöksen edessä Pyynikin ja Ratinan välillä, ja kuinka ollakaan, silloin päädyttiin Ratinaan ja nyt päädyttiin Kauppiin. Molemmilla kerroilla teki pahaa henkisesti, mutta kyllä tästäkin selvitään – niin vahva yhteisö meillä on. Urheilullisesti ratkaisu on joka tapauksessa oikea.

Silti täytyy muistaa, että jalkapalloseura on aina olemassa siksi, että sillä on yhteisö joka käy peleissä. Poikkeuksen toki muodostavat seurat, joiden tarkoituksena on vain tarjota harrastusmahdollisuuksia jäsenilleen.

Vaikka pelaajien parhaasta huolehtiminen on erittäin tärkeää, on peleissä käyvän yleisön paras vähintään yhtä tärkeä asia. Ja sanoisin kyllä, että kaikissa kenttä­valinnan ulkopuolisissa asioissa Tampere United on ollut Tampereen paras seura huolehtimaan pelaajien parhaasta. Ja silloin kun se kokonaisuuden kannalta on välttämätöntä, ollaan kenttäasiassakin valmiita tinkimään. Tämä on näytetty kaudella 2017 ja nyt uudelleen tulevalla kaudella 2023.

TamU-Kauppa

Pääyhteistyökumppanit

Tukemassa myös

American Brothers Circle Line Group Edun Herkkukeidas Insta Group Käännöstoimisto Juha Arola Ruutanan Härveli

20.4. TamU - Ilves 2 5 – 1

20.4. TamU naiset - PIF 2 – 1

16.4. TamU 2 - EIF 0 – 11

24.4. klo 18 SexyPöxyt - TamU

23.4. klo 19 TamU naiset - TPV

27.4. klo 15 TP-49 - TamU 2