Vieras­kynä Olli Savisaari: muovi kestää isältä pojalle

02/08/2022 Seura / TamU
Uutinen

Muoviseura – haukkumanimitys, jonka nettipalstojen trollit ovat vuoronperään antaneet eri suomalaisille jalkapalloseuroille joiden perustamisvuosi ei täytä valistuneiden kriitikoiden kriteerejä; FC Interille, FC Lahdelle, Tampere Unitedille, SJK:lle ja niin edelleen.

Sana muoviseura yhdistetään yleisesti seuraan, joka on syntynyt tyhjästä ja jolla ei ole minkäänlaista syvempää merkitystä yhteisölleen – seuraan jonka olemassaolo on yhdentekevää ja joka on aina korvattavissa uudella seuralla.

Tampere United on ehkä kaikista suomalaisseuroista eniten saanut tätä nimittelyä osakseen. Tietenkin muovittelun määrään on voinut vaikuttaa myös se, että TamU oli ensimmäinen uuden sukupolven seura, joka laittoi Helsingin Jalkapalloklubin ja muut silloiset liigan suurseurat polvilleen ja joka menestyi Euroopassa paremmin kuin muut, keräten samalla liigan parhaimmistoon kuuluvia yleisömääriä.

Kun TamUn menestys liigassa alkoi hiipua ja seura luisui kohti talousongelmia, alkoi yleisömäärissä kieltämättä näkyä se, että menestysvuosina peleissä kävi paljon ns. FC Liigapaikan kannattajia, eli ihmisiä, joille seuralla ei ole niinkään merkitystä vaan sillä, että pelataan mahdollisimman korkean sarjatason jalkapalloa. Siitäkin huolimatta Ratinan lehtereille jäi vielä Suomen isoimpiin kuuluva kannattajaryhmä ja satoja ellei lähemmäs tuhat muuta katsojaa, joille nimenomaan Tampere United oli vuosien aikana ehtinyt tulla rakkaaksi seuraksi, jota ei muihin vaihdeta.

Kannattajia Liigacupin finaalissa Espoossa vuonna 2011. Vielä tuolloin monikaan ei olisi arvannut, millaisia vaiheita seuran tulevaisuus tulisi pitämään sisällään. Kuva: Jussi Eskola

Kun TamU vuonna 2011 suljettiin kilpailutoiminnasta ja seura ajautui konkurssiin, tuli vielä nykyisinkin peleissä käyvän isäni kanssa monesti mökkisaunan lauteilla mietittyä, että mitähän nyt sitten tehtäisiin. Kaudella 2011 tuli kieltämättä käytyä katsomassa joitakin kilpailevien seurojen otteluita, mutta ne eivät herättäneet yhtään minkäänlaisia (ei ainakaan positiviisia) tuntemuksia, joten alkoi hiljalleen tuntua siltä, että suomalaisen jalkapallon ja sitä myötä jalkapallon seuraaminen ylipäätään loppuisi. Voin kuvitella, että samoja fiiliksiä on käyty tuolloin läpi hyvin monen muunkin TamU-kannattajan pään sisällä. Toki oli olemassa TamU-K Tukifutiksessa, mutta nämä ottelut eivät kannattajaporukan ytimen ulkopuolella vielä suurta suosiota keränneet.

Kaudelle 2012 TamU-K kuitenkin ilmoittautui Kutoseen. Jo talvesta alkaen mielenkiinto uutta projektia kohtaan alkoi nousemaan, ja kuin vanhasta tottumuksesta minä ja isänikin löysimme itsemme jo kevättalvella 2012 Ikurin Virelästä seuraamasta TamU-K:n otteita Kutosen kauteen valmistavassa harjoitusturnauksessa.

Tästä ei kulunut montaakaan viikkoa, niin TamU-K avasi kilpakautensa Pyynikillä Regions’ Cupin ottelussa KaVoa vastaan. Pyynikillä oli jäätävän kylmä, ottelutapahtumaa ei vielä tuolloin ollut ja näin jälkikäteen muistellen pelikään ei kovin ihmeellistä ollut. Kuitenkin katsomossa näkyi jo Ratinan liigavuosilta tuttuja naamoja ja tapahtumassa oli tietynlaista TamU-henkeä vaikka tapahtuma sinällään olikin melko olematon. Pelitilanteet saivat jälleen syttymään ja tuomarin ”väärät” tuomiot hiiltymään. Tuntui kuin olisi taas palannut omiensa pariin.

Internetin asiantuntijapiirien mukaan TamUn uuden tulemisen piti olla vain muutaman vuoden hauskanpitoa hiekkahousut jalassa Stade de Peltolammilla. Sen sijaan tuon (luonnollisesti sarjanousuun päättyneen) kauden 2012 jälkeen seuralle on kymmenessä vuodessa tapahtunut paljon. Vanha Tampere United -nimi on palautettu käyttöön, on koettu sarjanousuja, murskavoittoja, niukkoja tappioita ja kerran jopa sarjasta putoaminen. Samaan aikaan seura on kasvanut miesten edustusjoukkueesta seuraksi, joka liikuttaa satoja pieniä junioreita ympäri kaupunkia ja jossa miesten edustus-, kakkos- ja kolmosjoukkueen lisäksi on myös naisten edustus- ja kakkosjoukkue, joiden olosuhteet ovat korkealla tasolla.

Juhlahumu on tullut tutuksi Tampere Unitedin kannattajille vuosien varrella. Lokakuussa 2021 juhlittiin Regions Cupin voittoa Olympiastadionilla ja seurayhteisö oli laajalti mukana juhlissa.

Näin kannattajan näkökulmasta ehkä vieläkin merkittävämpää on kuitenkin se, minkälaiseksi seurayhteisö on vuosien aikana kasvanut. Huononakin päivänä Pyynikin katsomossa on vähintään kolmisensataa uskollista kannattajaa. Seura edustaa arvoja, joihin on helppo yhtyä, ja toisin kuin monella muulla seuralla Tampereella tai koko Suomessa, TamUlla on vahva identiteetti. Tampere United on seura, jonka toimintaan kenen tahansa on matala kynnys tulla mukaan omana itsenään. Tampere United on yhteisö, jonka tapahtumissa niin työtön, opiskelija kuin tohtorikin kantavat yhdessä aitoja matsin jälkeen ja kilistävät keputuopit yhteen Maja/Talossa. 

Meidän perheestämme TamUn otteluita on muistini mukaan tähän mennessä liigavuodet ja uusi tuleminen yhteenlaskettuna käynyt paikanpäällä katsomassa yhteensä kolme sukupolvea ja oletan neljännen olevan edessä lähivuosina, mikäli siskonpoikaa alkaa jalkapallo kiinnostaa. Ylipäätään katsomossa alkaa hiljalleen huomaamaan, ettei Tampere United ole vain yhden sukupolven seura ja aktiivisen junioritoiminnan myötä seuralle on tällä hetkellä kasvamassa kannattajasukupolvi, joka on jo omista junnuvuosistaan asti leimautunut Tampere Unitedin kannattajaksi. 

Nämä seikat huomioon ottaen TamU alkaa hiljalleen olla melko kaukana siitä mitä yleisesti pidetään muoviseurana. Puritanistit voivat meitä edelleen sellaiseksi haukkua, mutta olkoon niin. Ollaan sitten helvetti soikoon ylpeydellä muovia – sehän tunnetusti ei maadu ja se kestää isältä pojalle.

Ylpeänä OMASTA seurastamme voimme kulkea suurin toivein kohti tulevaisuutta. Suomalaisen jalkapallon harmaasta massasta poikkeavana ihmisten seurana me tulemme askel askeleelta nousemaan kohti Suomen huippua ja sinne päästyämme pysymään siellä. Tampere Unitedin voima kumpuaa seuran jäsenistä, ei yksittäisistä mesenaateista tai joukosta bisnesmiehiä, jotka tulevat suurin suunnitelmin ja poistuvat hiljaa taka-alalle huomattuaan, ettei suomalainen jalkapallo olekaan kovin ihmeellinen rahantekokone. Tulevaisuus on meidän.

Eteenpäin Tampere!

TamU-Kauppa

Pääyhteistyökumppanit

Tukemassa myös

18.9. TamU - KaaPo 1 – 1

23.9. LeKi-futis - TamU naiset 0 – 6

23.9. TPV - TamU 2 2 – 2

1.10. klo 14 TamU - EPS

klo - TamU naiset

27.9. klo 20 ACE - TamU 2